Chinatown, kartanluku ja korkeita paikkoja

Hmm.. Nyt ajatus vähän takkuaa, koska tulin pari tuntia sitten hostellille kuljeskeltuani ensin koko päivän kaupungilla. Lauantaina kävin Chinatownissa. Se ei oo mikää kauheen iso paikka täällä. Paljon kiinaa vaan kaikkialla ja vähemmän englantia... Eikä kaikkien englannista saa aina ihan selvää, saati sitten osaa ne puhua sitä... Paitti siinä kojussa, josta ostin ruokaa, mut silti tuli liian tulista, ku ei niissä nii lue :D Perjantaista tulee mieleen lähinnä mahtavat ihmiset. Olin sen koko päivän parin saksalaisen kanssa, joista toinen oli kakskymmentä ja toinen kolmekymmentä vuotta vanha. Se kolmikymppinen, Alex, muistutti ihan mun host iskää ameriikasta, koska sillä oli samanlainen pukeutumistyyli ja ääniki vähän samannäkönen ja vähä ikästää nuorekkaampi. Sit se toinen, Jan, toi mun mieleeni tosi paljon Soerenin, yhtä mukava, aika roteva ja pitkä, puhu englantia vahvalla aksentilla ja hmm.. sanoo "enjoy your meal" ku aletaa syömää(kuinka moni poika tekee nii?? Ku ei edes mulla käyny mielessäkää :D) Tää teksti on sit aika sekavaa tänää, koska oon tosi väsyny :p Ensin käytii Alexin kaa nopee Cinatownis ja sit lähettii kiertelee ympäri Chinatownin lähialueita... Varsinainen sokkelo ja sato paljo koko aja, mut se ei haitannu. Kaiken maailman krääsää näky matkalla, huhuh mihin sitä kaikkee tarviikaan, ja sitten pari temppeliä.. Kamera jäi tietty hostellille(die kamera bin ich natürlich im(paras arvaus) Hostell verlassen..) Siinä jonku hostelli nurkalla vähä levähdettii, nii siihen tuli sattumalta muutama kiinalainen meiän hostellilta ja yks niistä, jota en ees tuntenu, tuli antaa sateenvarjonsa(hostellilta lainattu) mulle, koska se ei tarvinnu sitä.. Ainii ja aikasemmin päivällä, ennenku Paul lähti se anto loput Australian kolikkonsa mulle, koska se ei tarvinnu niitä enää. Aikas ystävällistä! Harmi, että ne jokka tätä lukee, niin suurimmalla osalla ei oo ystävällisyydessä nii paljon parantamisen varaa, ku suomalaisilla keskimääri... Ja back to the point... Sit mentii hostellille lepää ja illalla lähettii kattoon kiinalaisen uudenvuodenseremonian avajaisia, joka oli kyllä vaisumpi, kun odotettiin. Ekaks kutsuttiin lavalla liuta poliitikkoja, lahjottajia, sponsoreita ja ties mitä ja sitten ku kaikki tää oli tehty, "and now, let me continue in Chinese" *suuri huokaus*.. Sit me odotettiin Alexin kaa paraatin alkua varmaa 1,5h, mutta mitää paraatia ei ollukaan :D Pelkkä show, jossa esitettiin tanssia ja muuta, mut tuu meni piipöl nii ei näht oikee. Jan oli kans meiän mukana, mut se lähti hostellille enne paraatia, ku sitä väsytti. Toi oli tosi tärkee :D Sit illalla se kerto mulle Australiasta ja kuinka mahtavaa siellä oli ollu. En malta odottaa! Ei sillä siis etteikö täällä ois kivaa, täällä on ihan mahtavaa!! Ainii ja sit olin lähdössä hakee ruokaa, mut näinki jonku amerikkalaisen tyypin odottamas sen kaveria käytäväs ja lähin niiden kaa sitten vähä singaporen yöelämää maistaa, mut ei me mihkää baarii päädytty, ku halvin juoma makso about melki 10euroo plus mahdollinen sisäänpääsymaksu(cover charge, muuten englanniks puhuttaessa yökerhoista) En ollu ikinä nähny amerikkalaisia kännissä irl(in real life). En varsinkaa semmosia, jokka opettaa englantia alakoululaisille Bangkokissa :D

Eilen sunnuntaina käytii Janin kaa little indiassa, joka on todellakin little :D Siel ei ihan hirveesti nähtävää oo, paitti intialaisia paljo ja joitakin intialaisia ravintoloita. Sit lähettii siitä ostarille syömää ja sen jälkee mentii rantaboulevardille kävelee. Se oli kivaa, kun näki paljon korkeita rakennuksia ja merta. Sato tietty koko ajan. Sit mentii hostellille ja Janin tartti lähtee, kun sen lento lähti Aucklandia kohti... Harmi, koska me tultii tosi hyvin toimeen sen kanssa! Mut ehkä, jos ihme tapahtuu ja mulla rahat riittää, meen sitä kattoo uuteen-seelantii... Epäilen kyllä, mut ei sitä koskaan tiedä :D Illalla yks meidän hostellihuoneesta, intialainenmies vei mut intialaiseen syömää(maksoin kyllä ite). Syötiin jotain mausteista perunamuusia suolaseen voissa pasitettuun(kiitos teemu "vastasääntö ohi kiitävä auto- säännöstä...), joka oli yllättävän hyvää :D Tää intialainen, jonka nimee en tyvärr ny muista, puhu päälle enemmän ku mä. Nyt mä EHKÄ tiedän, mitä teistä joskus tuntuu ;D Sit illalla Emily Hong Kongista opetti mulle kiinan kirjotusjärjestelmän saloja, kun olin kiinnostunu :D Varoitus: Jos satun joskus voittaa lotossa tai muuta, saatanki vaa reppureissata koko loppu elämäni :p Hmm.. Prolly it gets more awkward by time...(ei tarvi ymmärtää)

Tänää maanantainaoli ihan mahtava päivä. Olin koko päivän liikkeellä aaall by myself, ja arvatkaa mitä,!?!?! Mä oon takasin hostellilla sen jälkeen, kun mun on pitäny ekan kerran tulkita karttaa, jotta saavutan jotain itselleni hyödyllistä ja miellyttävää. Huom! Suunnistuspömpelit sammalikossa eivät koskaan kuuluneet top tenii... Ennen on selvinny vaan muita seuraamalla, mut ny piti ite, halusinki tehä nii kokeillakseni, miten selviydyn: Lähdin aamulla hostellilta syötyäni aamupalan(vaaleeta leipää, nutellaa(suklaamaapähkimävoita), mansikkahilloo, pahanmakusta maitoo ja jotain myslin, puuron ja murojen sekotusta kuumaa vetee sekotettuna) noin 12 aikaa ja näin auringon ekaa kertaa kunnolla varmaa 3 viikkoo.. Aaah, nii lämmin, 30 astetta ihaanaaa ;p.. Lähdin kohti kaupungin pääkauppakatua. ensin käveltyni täysin väärään suuntaan, mitä muuta odotitte.. Löysin sen, kävin syömäs(ja kaupassa :DD) ja sit luulin lähteväni kohti arboreettumia(bothanic gardens, mut luinki karttaa yhden kadun verra väärin ja päädyin kävelee 1,5h enemmä.. Mut ei se mitää, päädyin rikkaiden asuinalueelle, jonka taloista pirkkalan jet settikin kalpenis kateudesta :DD haha, sehän se tärkeintä on :D sit jonki aikaa harhailtuani ja kysyttyä 2 ihmiseltä, jokka anto outoja ohjeita(toinen ei ees tienny) löysin paikalle. Siellä valtavassa puutarhassa sit kävelin jonku vähä yli tunni, ku en jaksanu enempää, koska jalat olivat jo hyvin väsyneet :D Sit otin metron merenrannalle ja menin semmottee hienon laivan kannelle, joka makaa kolmen pilvenpiirtäjän päällä. Sieltä ottelin kuvia ja soitin facetimellä Matthekselle, ku siellä oli ilmanen wifi yllättäen. Olin siellä varmaa kaks tuntia, koska siellä oli nii upeeta!! Auringonlaskukin sinne kivasti näky. Pari muutaki suomalaista sinne oli eksyny. Se toinen katteli mua siten, että tunnisti mut varmaa suomalaiseks, mut en jaksanu mennä juttelee, ku harvoin keksin, mitä sanoisin suomalaisille, että se kuulostais järkevältä.. Puhua jääkiekosta? Ei satu oleen mun alaa.. Naisille/tytöille on helpompaa puhua tietty... Mut joo, tää on kyllä ihan mahtava maa, kaikki sujuu täällä nii nopeesti, liikkuminen on vaivatonta, ihmiset ystävällisiä ja illallakin voin tuntea lämpimän tuulahduksen hipiääni hivelevän ja sieluani myös ;)
P.s. Lisää kuvia myöhemmis fb:ssä ku ei oo vielkää johtoonkameraa